torstai 8. marraskuuta 2012

Torilla

Ateenassa torikauppiaat pystyttävät kojunsa yhdelle kadulle jossain päin kaupunkia aina tiettynä viikonpäivänä. Meillä Kipselissä toripäiviä ovat tiistai ja torstai, näistä tiistain tori on lähempänä. Torimeininki on kovaäänistä ja leveälläkin kadulla tulee ahdasta kun kojuja on molemmin puolin. Täällä aika harva ostaa vihanneksia tai hedelmiä marketista, varastot käydään täyttämässä tietenkin torilla pyörillä kulkevan ostoskassin kanssa. Vain turisti, lue allekirjoittanut, kantaa kymmentä vähintään kilon pussia niska hiessä ja hartiat juilien. Ja vain turisti ottaa valokuvia.. jotenkin hävetti, vaikka sainkin lähes pelkästään positiivista huomiota tyyliin onko tukka hyvin, näkyykö kello, kai se mustakin ottaa kuvan. Kai nää tulee johonkin julkasuun?

Granaattiomenia

Pinaattia

Appelsiineja Nafpliosta

3 kreetalaista kurkkua eurolla



Kuvia tuli nyt paljon mutta eikö olekin herkulliset värit! Ja edullista. Ihana Kreikka!









 

Ostin siis tällä(kin) kertaa vähintään ne kymmenen kiloa kaikenlaista. Au. Oliiveja, omenoita, munakoisoja, kananmunia... kaikkea.


Harmaasta taloudesta ja kuitin antamisesta tai antamattomuudesta täällä Kreikassa on kirjoitettu suomalaisissakin lehdissä. Kameran kanssa liikkuessani kuitti tietysti tyrkytettiin automaattisesti joka kerta, ilman kameraa ei aina, mutta pyytäessä sen olisi varmasti saanut. Annetaanko Suomessa torikaupassa kuittia? No, ei ainakaan näin söpöä!



perjantai 2. marraskuuta 2012

΄Οχι -päivä

Viime sunnuntaina vietettiin Kreikassa maan toista kansallista juhlapäivää, Οχι (óhi)- eli Ei-päivää. (Toinen on itsenäisyyspäivä 25. maaliskuuta.) Vuonna 1940 28. lokakuuta Kreikan diktaattori Metaxas sanoi "ei" Italian pyynnölle käyttää Kreikan aluetta sotilasoperaatioihin, mikä johti Italian hyökkäykseen Kreikkaan. Ohi-päivänä nähdään paraatikulkueita joka kaupungissa ja kylässä, suurin paraati, mihin armeija osallistuu kalustoineen, järjestetään vuorovuosin Ateenassa tai Thessalonikissa. Meillä seurattiin oman kylän muutaman kymmenen koululaisen marssia Androksella:



 




Paraatin jälkeen pakollinen ohjelmanumero on kahvittelu. Paraati päättyi kylän keskusaukiolle, missä kahvila oli aivan täynnä, joten kävelimme muutaman askeleen rannan puolelle. Kahvilassa johon menimme oli iso osa sisustuksesta tehty hauskasti puulavoista, lasikansi päälle ja pöytä on valmis! Kahvi oli hyvää, tee tarjoiltiin ihanasta sydänmukista, eikä maisemassakaan ollut valittamista. Pienet oliivipuut peltipurkeissa olivat myös söpöjä.






lauantai 27. lokakuuta 2012

Mä kahvikissa oon

Poden vakavaa eroahdistusta omasta kahvikoneestani, joka viettää ansaittua (?) lepolomaa Helsingin keittiössä. Jos olisin lähtenyt tai jos vielä lähden maailmalle pysyvämmänluontoisesti, on kahvikone ensimmäisiä muuttokuormaan päätyviä tavaroita. Pus! Ahdistusta lieventääkseni kävin ostamassa lähikaupasta mutteripannun. Se näyttäisi olevan joku halpisversio yleisimmin Suomessa myytävästä Bialettista, eikä maksanutkaan kuin 13 euroa. Mukaan tarttui myös muki.


Kahviksi valkkasin kallista illyä ihan purkin takia. No happilly vetosi myös.


Olen jo parit kahvit keitellyt ja en voi kuin ihmetellä miten viime syksynä pärjäsin ilman. Siis pelkkää murukahvia! Taisin kyllä juoda kahvini aika useasti ulkona kahviloissa. Tuplacappuccino on lämpimistä kahveista ykkönen, täällä ei latten päälle oikein ymmärretä.




Kreikassa ei siis ole tapana napsauttaa normaalia suodatinkahvinkeitintä (onko se sana?) päälle kun tulee vieraita, vaan jokaiselta kysellään mitähän kahvia saisi olla, tai vähintäänkin miten juot kahvisi, eli tuleeko sokeria/maitoa ja mitenkä paljon. Vaihtoehdot keskivertotaloudessa ovat kylmä frappe tai sitten kreikkalainen kahvi. Kyllä suodatinkahviakin juodaan, mutta se ei kai ole niin tavallista. Joillain valveutuneilla lienee espressokone kuten suomalaisillakin kahvihifistelijöillä, hih.

Frappe tehdään siis murukahvista ja se pyydetään joko ilman sokeria sketos, vähällä sokerilla metrios tai makeana glikos. Joskus kotioloissa voi saada myös ohjeen montako lusikkaa tulee kahvia ja montako sokeria. Mikä on ulkomaalaiselle torvelolle loistava apu, ainakin sen jälkeen kun tajusi mitä kaveri tarkoittaa kun se sanoi frappe yks-kaks. Olin hetken että aijaa..?


Kreikkalainen kahvi kiehautetaan pikku kattilassa mahdollisine sokereineen päivineen spriikeittimellä (jokaisen kreikkalaisen keittiön vakiovaruste). Ensi hörpyn ryystämistä kannattaa malttaa odottaa jokunen tovi jotta porot ovat ehtineet laskeutua kupin pohjalle. Ihan hyvää, mutta kyllä mutteripannun mokka on parempaa! Maito sen kaveriksi on kätevä lämmittää keittimellä, meillä kun ei ole mikroa.


Kyytipojaksi juustokakkua, nam!



perjantai 26. lokakuuta 2012

Pieni talo saarella

Talon rakentaminen Kreikkaan tuntuu olevan äärimmäisen monimutkaista ja hidasta. Kriisi ei näytä merkittävästi vaikuttaneen remonttimiesten työhaluihin, tai sitten parhailla on edelleen riittävästi töitä ja uusia keikkoja otetaan varmuuden vuoksi enemmän kuin oikeastaan ehdittäisi tehdä. No joka tapauksessa jotain on kuitenkin saatu aikaiseksi: Takorautaiset sisäportaat ovat paikallaan, puiset askelmat vielä puuttuvat.



Ovet ja ikkunat ovat paikoillaan ja parvekkeet on laatoitettu:



Alakerran kylppäriin tuli valittua aika hempeä koristelaatta valkoisen piristykseksi, mutta tykkään! Viime sunnuntaina viimein pääsin asettelemaan kesällä keräämäni rantakivet suihkun alle, kuvassa näyttävät aika monenkirjavilta vaikka rannalla valkkasin niitä valkoisia. Alakuvan väri on ehkä lähempänä oikeaa.


Tässä puuttuu vielä ikkuna mutta näkyypähän maisema paremmin.


 Talolla ei ole vielä vessaa saati keittiötä, mutta kahvihetkestään ei kreikkalainen luovu: frappe eli kylmä kahvi syntyy millä tahansa työmaalla! Tarvikkeet: purkki murukahvia, paketti sokeria, annosmaitoja, mukeja, pillejä, pieni sähkövatkain vai mikä vispilä lienee, mutta siis juuri tätä tarkoitusta varten oleva vekotin ja vettä. Sähköäkin tulee vaikka johtoviritykset välillä hirvittävät.


Edessä avautuva näköala on toki kahvihetken arvoinen:


Ateenassa näyttäisi olevan tulossa aurinkoinen päivä alkuviikon sateiden jälkeen, jee! Siis parvekkeelle kahvittelemaan. Iltapäivästä lähdemme taas viikonlopuksi katsomaan mitä talolle kuuluu, kivaa.

perjantai 19. lokakuuta 2012

Paluu Ateenaan ja Blogistaniin - toivottavasti!

Kirjoitteluinto lopahti suorastaan alkumetreille viime syksynä, kokeillaanpa nyt uudelleen! Opintovapaata on jäljellä vielä tämä lukuvuosi ja vaikka pieni ahdistuksenpoikanen jo kasvaa takaraivossa, olen ajatellut ottaa vielä jouluun asti suht rennosti täällä Kreikanmaalla. (Joo, kannattaisi tehdä ajoissa jne.. mutta laiskan saa liikkeelle ainoastaan pakko ja uhkaavat deadlinet, ei voi mitään.)

Suomen sateista oli mukavaa tulla tänne ja päästä vielä hetkeksi nauttimaan auringosta ja lämmöstä ennen talvea. Niin, Kreikassakin talvi voi olla todella kylmä! Siitä ehkä myöhemmin lisämarmatusta. Nyt voi vielä lähteä ulos t-paidassa ja varvasläpsyissä, jee!


Kotia tuunattiin viime syksynä pääasiassa Ikean avustuksella, ihan hyvältä (samalta) se näyttää vieläkin:




Paitsi että Ykä (kuvassa) ei enää kuulu joukkoomme :( Muutkin kisut jäivät kotiin Suomeen.



Tyynynpäälliset ovat jostain muusta liikkeestä, näin kivoja ei ollut Ikeassa. Lopuksi vielä aamukaffefiilistelyt parvekkeella ja näkymää Ateenan talomereen. Kiva kun ollaan vähän ympäristöä ylempänä niin näkee kauemmas. Kirkkaalla säällä voisi jopa sanoa että on merinäköala, tosin eri suunnalla kuin kuvan maisema. Ehkä saan sen vielä kuvattua!



Aurinkoisia terveisiä kotomaan sateisiin, kaikessa on puolensa! Vaikka kivaahan tämä kesän jatkuminen on niin en kuitenkaan melkein malta odottaa että pääsen vetämään villanuttua ylle.